Äänitysstudion arki, tekoäly ja miksauksen tulevaisuus

Tekoäly mullistaa musiikin tekemistä – mutta miten ja mihin suuntaan? Liity sähköpostilistalle – blogissani käsittelen tekoälyn ja musiikin yhteistä matkaa ja sen vaikutuksia musiikin tekemiseen.

Tästä listalle

Äänitysstudioista liikkuu netissä melkoinen määrä kiiltokuvasisältöä. YouTubessa, Instagramissa ja Facebookissa näkyy videoita ja kuvia, joissa kaikki näyttää menevän täydellisesti. On upeita valoja, rauhallisia hetkiä, ääni kulkee saumattomasti ja artisti laulaa kuin lady Gaga. Mutta todellisuus on usein vähän eri juttu.

Mä haluan kertoa nyt yhden tarinan, joka ei ehkä ole someen sopiva – mutta sitäkin aidompi.

Oltiin äänittämässä luontodokumenttia. Ohjaaja istui vieressäni ja voice-over veteli elämänsä parasta ottoa. Kaikki meni nappiin – kunnes minä painoin sitä nappia. Stop-nappia. Olin nojannut pöytään ja sammutin vahingossa koko äänityksen. Katsoin ohjaajaan ja sanoin vain: “Hei yks juttu… mä just sammutin tämän.” Hän kysyi miksi. En keksinyt parempaa vastausta kuin: “Hyvä kysymys.”

Tästä tuli blogin otsikko. Onko äänitysstudio aina täydellinen - ei se ehkä aina ole.

Äänitysstudion arki, tekoäly ja miksauksen tulevaisuus

Oon miettinyt viime aikoina paljon musiikkia ja mitä se tuo vuonna 2025. Tekoäly on tullut osaksi musiikin tekemistä tavalla, jota harva osasi ennustaa tai odottaa. Monet käyttävät AI:ta jo säveltämiseen, osa miksaukseen ja jotkut jopa keikkasettien tekoon. Ja se on oikeastaan hienoa. Mä tykkään siitä, että musiikki on nyt saavutettavampaa ihmisille, jotka eivät ennen osanneet aloittaa. Ainakin AI antaa väylän kokeilla.

Toki mukana kulkee harhakuvitelma: “Teen hyvän AI-biisin ja musta tulee kuuluisa.” Mutta totuus on, että AI-musiikki kuulostaa vielä usein... vähän demolta. Ja demomainen fiilis on juuri se, mikä estää sitä pääsemästä läpi.

Itse oon opetellut kuukausia, miten AI:lla tuotettua musiikkia kannattaa miksata. Se ei toimi samojen lakien mukaan kuin “perinteinen” musiikki. Äänien värit, dynamiikat ja rakenteet ovat erilaisia – ja joskus tuntuu, että puolet on arpajaisia. Silti siinä on mahdollisuus, jos sen osaa viimeistellä oikein.

Ja juuri siinä kohtaa tekoäly voi olla myös hyvä työkalu miksaukseen ja masterointiin. Käytän itse plugareita, joissa tekoäly avaa valmiiksi 8–9 efektiä ja säätää lähtötasot kohdilleen. Nopeammin kuin itse manuaalisesti ne saisin avattua yksi kerrallaan. Siitä on nopea jatkaa eteenpäin. Se ei vie ammattia – se vain nopeuttaa rutiineja. Mutta vaarana on, että sitä kuuroutuu ja alkaa luottamaan liikaa tekoälyn tekemiin päätöksiin. Se ei ole hyvä juttu. 

Äänitysstudion arki tekoäly ja miksauksen tulevaisuus ovat nyt monella tavalla kietoutuneet yhteen. Siksi on tärkeää puhua rehellisesti siitä, mitä tapahtuu kulissien takana – ja miten äänimaailma oikeasti syntyy.

Tärkeintä on olla avoin. Ihmisen ja tekoälyn yhdistelmä voi olla todella vahva kombo. Mutta täytyy muistaa myös tämä: kaikki mikä näyttää tekoälyltä ei ole tekoälyä – ja päinvastoin.

Kannattaa myös pitää mielessä, että nykyinen AI on halpaa. Mutta ei se sellaisena pysy. Prosessorit maksavat Teslan verran ja kuluttavat enemmän sähköä kuin kiuas. Jos kuvittelet, että AI pysyy ikuisesti ilmaisena, se voi olla kallis illuusio

Siksi tämä on hyvä hetki tutustua siihen. Kokeilla. Oppia. Ja ennen kaikkea – tehdä musiikkia. Älä pelkää, vaikka se ei olisikaan heti täydellistä. Joskus painetaan stop-nappia vahingossa. Silti voi syntyä jotain arvokasta.

Tekoäly mullistaa musiikin tekemistä – mutta miten ja mihin suuntaan? Liity sähköpostilistalle – blogissani käsittelen tekoälyn ja musiikin yhteistä matkaa ja sen vaikutuksia musiikin tekemiseen.

Tästä listalle

-Nicolas

tässä syntyy soundi, joka tuntuu.